Päivän Tunnussana on vuosittain ilmestyvä kirja, joka sisältää kaksi raamatunlausetta, tunnussanan ja opetussanan, sekä raamatunlukuohjelman vuoden jokaiselle päivälle. Suomeksi sitä on julkaistu vuodesta 1905 alkaen, jo 120 vuoden ajan.
Päivän Tunnussanan juuret ovat Herrnhutissa, Kaakkois-Saksassa. Siellä se ilmestyi painettuna ensimmäisen kerran 1731. Päivän Tunnussanan "isä" on Herrnhutin Veljesseurakunnan perustaja, kreivi Nikolaus Ludwig von Zinzerdorf.
Päivän Tunnussana kootaan edelleen Herrnhutissa. Nykyään se ilmestyy yli 50 kielellä Euroopassa, Afrikassa, Amerikassa ja Aasiassa. Saksankielinen painos on maailman suurin, n. 900 000 kappaletta. Painosmäärä Suomessakin on suuri, useita kymmeniä tuhansia.
Tunnussana, toinen päivittäisistä raamatunlauseista, on Vanhasta testamentista. Alkuperäistä käytäntöä noudattaen se arvotaan noin 1800 Vanhan testamentin sanaa käsittävästä kokoelmasta. Uuden testamentin opetussanat Veljesseurakunta valitsee täydentämään ja selittämään Vanhan testamentin tunnussanoja.
Arkipäivien kohdalle ensimmäiseksi merkityt päivittäiset lukukappaleet ovat myös Herrnhutin Veljesseurakunnan toimittamasta aineistosta. Sunnuntai- ja pyhäpäivien tekstit sekä virret ovat evankelisluterilaisen kirkkomme nykyisestä evankeliumikirjasta.
Viikonpäivien rukousaiheet on muokattu saksankielisestä alkuperäistekstistä suomalaiseen yhteiskunnalliseen ja kirkolliseen taustaan sopiviksi.
Päivän Tunnussanan lauseet ovat lyhyitä lainauksia Raamatun eri tekstiyhteyksistä. Lainausten on tarkoitus innostaa tutustumaan teksteihin syvemminkin. Silloin kun saksankielisessä tekstissä jaetta on lyhennetty tai jakeita on yhdistelty, on näin menetelty myös suomenkielisessä Päivän Tunnussanassa. Yksittäiset lauseet voivat muodostua lukijan henkilökohtaisessa elämäntilanteessa ennen kokemattomaksi Jumalan voiman ja lohdutuksen lähteeksi.
Päivän Tunnussana kulkee mukana ihmisen arjessa, juhlassa ja sukupolvien jatkumossa – käsilaukussa, taskussa, lipaston päällä ja käsissä. Erityistä lohtua se on tuonut kriisiaikoina.